Aakkosblogi jatkuu M-kirjaimella luontevasti myyntikatteesta. Sanan sisältämän vaarallisuuskertoimen vuoksi on pakko avata asiaa muutamalta kantilta, joten samalla joudumme hieman puhumaan tilitoimiston työstä ja mitä se oikeastaan on, kuin myös, että miksi myyntikate sanan kuullessa kannattaa höristää korvia tarkemmin, että tiedetään että puhutaanko aidasta vai aidanseipäästä.

Miten muka myyntikate on vaarallinen ja väärinymmärretty sana?

Peruutetaan hieman, jotta asia saa enemmän selkeyttä ja käydään läpi peruserot sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta: 

Ulkoinen laskentatoimi, jota kirjanpito edustaa, tarvitaan osoittamaan yrityksen jaettavan voiton määrä ja maksukyky yksityisille ja julkisille velkojille. Se on siksi myös kirjanpidon osalta lain velvoittamaan laskentatointa, jota Suomessa säätelee mm. kirjanpitolaki. Hyvin harvoin täällä käytetään termiä myyntikate, eikä sille ole täällä maailmassa suoranaista tarvetta ja funktiota.

Sisäinen laskentatoimi, jota yleensä mainitaan ”johdon laskentatoimeksi” on organisaation osa, jonka tarkoituksena on tuottaa johdon tueksi taloudellisia laskelmia päätöksenteon tueksi. Tässä maailmassa myyntikatteelle onkin jo enemmän käyttöä ja funktiota.

Myyntikate on tunnusluku. Klassisesti eri tunnusluvut voidaan jaotella esim. kannattavuuteen, maksuvalmiuteen, toiminnan laajuuteen ja vakavaraisuuteen. Myyntikate kuuluu kannattavuuden tunnuslukuihin.

Useilla tunnusluvuilla on selkeät arvosteluasteikot, myyntikatteella ei. Syitä tähän on useita, esimerkiksi että myyntikate ei ole kovin hyvä tunnusluku tai mittari kovinkaan monella toimialalla ja karkeasti voisi sanoa, että se toimii ehkä parhaiten ”tuote bisneksessä”.

Miten myyntikate lasketaan? Yksi perinteinen kaava on Liikevaihto – mukut eli muuttuvat kulut. Simple as that? Toisaalta tässä on perinteinen ongelma, että mitä luokittelemme mukuihin – miten palkat jaotellaan, mitä palkoista kuuluu muuttuviin ja mitä taas kiinteisiin kustannuksiin? Myyntikate voidaan laskea myös esim. Liikevaihto – ostot – ulkopuoliset palvelut. Kuulostaa helpolle, mutta toimii todella harvassa bisneksessä ja toimialalla.

Valmennan ja koulutan taloushallintoa ja laskentatoimea sisäisen laskentatoimen lähtökohdista. Teen myös konsultointeja asiaan liittyen. Olen huomannut, että monet yhtiöt ovat ottaneet käytäntöön, kun puhutaan myyntikatteesta, kuvaavammat termit, esim MK1, MK2 ja MK3. Nämä ovat määritelty heidän omaan sisäiseen käyttöönsä, kuten sisäisen laskentatoimen osalta täytyykin olla, jotta voidaan tehdä parempia ja laadukkaampia päätöksiä. MK1 on merkattu kuvaamaan esim. Liikevaihto – tavarahankinta, MK2 on merkattu esim. Liikevaihto – tavarahankinta – operatiivisen henkilöstön palkat, MK3 puolestaan vielä vähennetään esimiesten ja hallinnon palkkoja. Mitä hyötyä tästä on? No paljon! Tällöin saadaan tarkempia tunnuslukuja kuvaamaan toimintaa ja ennen kaikkea työkaluja sekä mittareita jaettavaksi eteenpäin: Näihin tunnuslukuihin voimme vaikuttaa tavalla A ja taas tähän tunnuslukuun keinolla B. Näin saamme laadukkaampaa dataa ja sitä kautta tehtyä parempia päätöksiä, mikä onkin sisäisen laskentatoimen tavoite.

Seuraavan kerran kun kuulet jonkun puhuvan myyntikatteesta, niin kysäisepä, että miten teillä myyntikate lasketaan ja mitä se tarkoittaa. Saatat kuulla hyvin erilaisen kuvauksen, kuin mitä odotit kuulevasi.

Kirjoittaja Mika Kauppinen, Mika on NumerotOn Oy:n osakas, senior advisor, MBA. Mika on liiketoiminnan ja myynnin kehittämisen, hallitustyöskentelyn ja strategisen suunnittelun ammattilainen.